Punkit ja hyönteiset

Alkueläimet

Kosteusvaurioituneissa rakenteissa on havaittu monenlaisia alkueläimiä, kuten ameeboja, joiden sisällä saattaa kasvaa ihmisen terveyden kannalta tärkeitä bakteereita. Ameebojen sisällä on todettu suuria määriä keuhkokuumetta aiheuttavia bakteereita, kuten mykoplasmaa ja keuhkoklamydiaa. Eräissä ulkomaisissa sairaaloissa potilashuoneiden kukkamaljakot on kielletty amebojen ja muiden vedessä lisääntyvien, infektiovaaraa aiheuttavien mikrobien vuoksi.

Punkit

Pölypunkit ovat hämähäkkieläimiä (ei hyönteisiä), jotka ovat kooltaan noin millimetrin kymmenesosan luokkaa. Tavalliset huonepölypunkit (Dermatophagoides pteronyssinus, D. farinae) viihtyvät kosteassa ja lämpimässä. Suurimmat huonepölypunkkien määrät todetaan yleensä makuuhuoneen vuodevaatteissa ja matoissa. Muutama prosentti väestöstä allergisoituu huonepölypunkkien pintarakenteille. Pölypunkkien esiintyvyyden ei ole todettu korreloivan rakennuksen kosteusvaurioon. Pikemminkin korkea ilman suhteellinen kosteus ja korkea lämpötila suosivat niiden kasvua.

Kosteusvauriotaloissa on todettu varastopunkkeja, kuten Tyrophagus putrescentiae. Varastopunkit viihtyvät mm. maatalousympäristössä, karjasuojissa ja viljavarastoissa ja ne aiheuttavat näissä tiloissa työskenteleville allergiasairauksia. Varastopunkit viihtyvät kosteassa ja viileässä. Kosteusvaurion yhteydessä ne ilmeisesti syövät homekasvustoa ja lisääntyvät kosteusvauriorakenteissa. Niitä tutkitaan imuroimalla pinnoilta, nurkista ja tekstiilimateriaaleista pölyä. Tutkimusten mukaan noin 6 % väestöstä on allergisoitunut varastopunkeille. Ne aiheuttavat myös ammattitauteja. Lisätietoja punkeista Ympäristö ja terveys-lehdessä no 10, 2010.

Hyönteiset

Kosteusvaurion yhteydessä rakenteista on joskus löydetty myös erilaisia hyönteisiä, tavallisimmin kovakuoriaisia. Nämä liittyvät usein pitkälle edenneeseen lahovaurioon. Tyypillisiä kovakuoriaislajeja rakennuksissa ovat tupajumi ja hirsijumi, joita on joskus todettu jopa aika uusissa rakennuksissa, ei pelkästään vanhoissa hirsitaloissa. Muita lahovauriota osoittavia kuoriaisia ovat tuomaanjumi, kuolemankello ja papintappaja. Puuntuholaisista lisää Ympäristö ja terveys-lehden numerossa 1, 2011.

Turkiskuoriaisia tavataan vanhoissa kerrostaloissa. Ne leviävät rakennuksiin pulujen mukana eikä niiden ilmaantuminen ole sinänsä kosteusvaurion merkki. Museokuoriaiset, ihrakuoriaiset ja riesakuoriaiset voivat pesiytyä rakennukseen, mikäli lintujen anntetaan pesiä ullakkotiloissa tai mikäli rakennuksessa on hiiriä tai muita jyrsijöitä. Ne syövät myös hyönteisten ja pikkujyrsijöiden raatoja.

Sokeritoukkia tavataan kaikenikäisten rakennusten viemäreissä, joista ne voivat lattiakaivojen kautta ryömiä kylpyhuoneeseen. Lattiakaivojen säännöllinen puhdistus ja huuhtelu kuumalla vedellä vähentää toukkien esiintymistä. Sokeritoukat syövät homeita ja niiden runsastuminen voi liittyä kosteusvaurioon. Lisätietoja: Ympäristö ja terveys-lehti, no 5,2011.

Pienten ns. homekuoriaisten ja haaskakuoriaisten löytyminen rakennuksesta voi merkitä laajaa piilevää vesivahinkoa. Näiden huonosti tunnettujen hyönteisten tunnistus on parasta jättää asiantuntijalle. Myrkytysten lisäksi on syytä selvittää hyönteisesiintymän syy ja korjata se. Homekuoriaisten nimistö kuulostaa suoraan Harry Potter-kirjoista lainatulta, mutta muuta hauskaa näihin otuksiin ei sitten liitykään. Lymykkäät, salasyöjät ja luihukuoriaiset voivat olla merkki rakennuksen vakavasta vaurioitumisesta. Homekuoriaiset ja niiden toukat ovat pieniä, 1-2 mm:n mittaisia.

Kuoriaisille, sokeritoukille ja pölytäille voi allergisoitua ja ne aiheuttavat sekä iho-oireita että hengitystieoireita. Allergiatesteihin pääsy voi olla vielä hankalampaa kuin hometesteihin pääsy, sillä kaupallisia ihotestiuutteita ei välttämättä ole saatavissa. Testiaineet voidaan kuitenkin tehdä itse hyönteisistä. Ainoastaan torakalle on olemassa kaupallinen allergiatesti. Torakat ja russakat eivät ole aivan harvinaisia vieraita suomalaisessa asuntokannassa. Syynä on yleistyvä matkailu ja oma-aloitteinen elintarvikkeiden ja tavaroiden internetkauppa. Torakkakontaminaatioon riittää yksi ainoa torakka, jolla on mukanaan hedelmöitetyt munat. Torakkayhdyskunnan häätäminen rakennuksesta on vaikeaa ja vaatii usein monta myrkytyskertaa.

Hyönteisten ja punkkien terveysvaikutuksia käsittelevä kirjani on ilmestynyt kesällä 2013, kustantaja on Ympäristö ja terveysalan kustannus Oy, Pori. Kirjan lukuja on ilmestynyt ennakkoon Ympäristö ja terveys-lehden numeroissa v. 2011-13 aikana. Kirjaa voi tilata suoraan kustantajalta http://www.ymparistojaterveys.fi/www/tuotteet/