Homeet

10 faktaa kosteusvauriohomeiden terveyshaitoista

1. kosteusvauriorakennuksissa esiintyvät homeitiöt ovat terveydelle haitallisia

2. kosteusvauriohomeet aiheuttavat IgE-välitteistä I-tyypin allergiaa

3. kosteusvauriohomeitiöt aiheuttavat astmaa ja allergista nuhaa huomattavasti useammin kuin alveoliittia eli homepölykeuhkoa

4. homeitiöiden pitoisuuden ja terveyshaittojen välillä vallitsee korrelaatio, joka pätee ryhmätasolla, mutta ei yksilötasolla. Suuret pitoisuudet aiheuttavat terveysongelmia useammille altistuville henkilöille kuin pienet pitoisuudet.

5. toksiineja tuottavia kosteusvauriohomeita tunnetaan enemmän kuin toksiineja tuottavia kosteusvauriobakteereita

6. eri kosteusvauriohomeiden välillä sekä homeiden ja bakteereiden välillä on yhteisvaikutuksia eli synergismiä

7. kosteusvauriohomeet ja kosteusvauriobakteerit eivät aiheuta immuunikatoa tai AIDSia kuten on väitetty. Alveoliitissa esiintyy ylimäärin lymfosyyttejä keuhkohuuhtelunesteessä. ODTS:ssa keuhkohuuhtelunesteessä on tavallista enemmän leukosyyttejä.

8. Aspergillus fumigatus on kosteusvauriota osoittava home, jota esiintyy yleisesti suomalaisissa hometaloissa. Myös muut Aspergillus-suvun homeet ovat yleisiä kosteusvauriorakennuksissa.

9. sekä IgG- että IgE-vasta-aineiden ja oireilun välillä vallitsee yhteys. Parhaiten vasta-aineiden ja altistuksen välinen yhteys on osoitettu ryhmätasolla.

10. Aspergillus flavuksen toksiini lisää ihmisen syöpäriskiä. Monet muut hometoksiinit lisäävät syöpäkasvaimien riskiä eri eläinlajeilla.

Tässä mainitut homeet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Acremonium

Alternaria

Arthrinium

Aspergillus

Chaetomium

Cladosporium

Fusarium

Penicillium

Phoma

Stachybotrys

Acremonium

Acremonium voi olla allergisoiva, on toksiinin tuottaja (toksiini nimeltään ergovaliini)


Alternaria

Alternaria on Suomea lämpimämmissä maissa yleinen, kasvien pinnalla kasvava ulkohome. USAssa Alternaria alternataa pidetään tärkeimpänä astmaa aiheuttavana homeena. Alternariaa on todettu rakenteissa kosteusvaurion yhteydessä sekä Suomessa että muissa maissa. Alternarian toteaminen sisätiloissa korreiloi oireisen astman esiintymisen kanssa (Salo ym. 2006, J Allergy Clin Immunol 118:892-898). USAssa Alternariaa on todettu 57 %:ssa pölynäytteistä.


Arthrinium

Toksiinin tuottaja, toksiini 3-nitropropionihappo, neurotoksinen


Aspergillus

Aspergillus-lajeja on useita kymmeniä. Tärkeimmät ovat Aspergillus fumigatus, A. versicolor, A. flavus, A. niger, A. parasiticus.

Aspergilluslajit ovat allergisoivia. Eräät niistä, tavallisimmin Aspergillus fumigatus voivat alkaa kasvaa elimistön pinnoilla ja kudoksissa, kuten poskionteloissa tai keuhkoputkissa. Tämä on onneksi harvinaista terveillä henkilöillä. Sieni-infektion riskiä lisäävät eräät immuunipuolustukseen vaikuttavat sairaudet ja niiden lääkehoito (leukemia, syöpä, diabetes, reumasairaudet).

Aspergillus-lajit ovat usein myös toksiinin tuottajia. Aspergillus flavus tuottaa aflatoksiinia, samoin Aspergillus parasiticus. Aspergillus fumigatus tuottaa mm. fumigatoksiinia, fimigilliinia ja gliotoksiinia. Aspergillus versicolor tuottaa sterigmatokystiiniä, versicoloriinia, aspercoloriinia, averifiinia ja syklopiazonihappoa. Aspergillus ochraceus tuottaa okratoksiinia. Sterigmatocystiini on todennäköisesti syöpää aiheuttava. Aflatoksiini on immunosuppressiivinen ja syöpävaarallinen.


Chaetomium

Hyvin märässä viihtyvä sekundaari ja tertiaarivaiheen kosteusvauriomikrobi, kuuluu ns. indikaattorimikrobeihin. Voi allergisoida. Yleisemmin haittavaikutukset välittyvät toksisen vaikutuksen kautta. Tuottaa ainakin chaetoglobosiini-nimistä toksiinia. Suomessa Chaetomiumia on löydetty monista kohteista, joissa on ollut tavallista enemmän autoimmuunisairauksia, kuten nivelreumaa.


Cladosporium

Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva.


Fusarium

Märässä viihtyvä, maatalousympäristössä heinässä, oljessa ja viljassa kasvava home. Voi allergisoida, usein toksiineja tuottava. Toksiineja ainakin zearalenoni, joka on syöpää aiheuttava, fumonisiini (syöpävaarallinen, aiheuttaa mm. ruokatorven syöpää), trikotekeenit, T-2 toksiini ja DAS. Fusariumin toksiinit ovat hormonaalisesti aktiivisia, estrogeenin kaltaisesti vaikuttavia (vuotohäiriöt). Fusariumin toksiinit vaurioittavat myös hermokudosta

Fusarium on allergisoiva ja aiheuttaa ns. neilikanpoimijan astman, ts. kasvihuonetyössä esiintyvän ammattiastman.

Fusarium on Stachybotryksen ohella ainoa mikrobi, jolla vaurioituneiden rakenteiden purkutyössä Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee asbestipurkutekniikan käyttöä työntekijöiden ja ympäristön suojelemiseksi ja irtaimiston mikrobikontaminaation estämiseksi.

Tiibetissä ja Kiinassa Fusariumilla saastunut vilja on yhdistetty tietyillä alueilla endeemisesti esiintyvään nivelsairauteen (Kashin-Beck disease). Hometoksiinien lisäksi sairauden syntyy vaikuttaa todennäköisesti myös seleenin ja eräiden vitamiinien puute ja aliravitsemus.


Penicillium

Penicillium on yleisin sisätiloissa todettava home. Sitä todetaan pieninä pitoisuuksina lähes kaikissa rakennuksissa (80 %:ssa pölynäytteistä ja 47 %:ssa ilmanäytteistä). Kosteusvaurion yhteydessä se voi alkaa kasvaa rakenteissa ja tuolloin se voi myös aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Penicilliumia pidetään ensilinjan homeena eli tuoreeseen kosteusvaurioon viittaavana mikrobina, joka hajottaa pienimolekyylisiä hiilihydraateja ja tärkkelystä. Penicillium-lajeja tunnetaan yli 500 ja niitä on vaikea tunnistaa ja erottaa toisistaan. Penicillium on allergisoiva ja sillä on myös toksiineja (myrkyllisiä aineita) tuottavia kantoja. Penicilliumin tuottamia toksiineja tunnetaan ainakin 15 eri molekyyliä, esim. citreoviridiini, citriniini (P. citrinin, munuaisvaurioita), mykofenolihappo, gliotoksiini, penisilliinihappo, patuliini (P. expansum), rubratoksiini (P.rubrum, maksatoksinen). sekalonihappo D (P. oxalicum, sikiövaurioita), spinulosiini (P. spinulosum), viomelleini, xanthomegniini.


Phoma

Nopeasti kasvava home. USA:ssa kasvanut 10 %:ssa otetuissa pölynäytteissä, Suomessa lienee yleisempi. Harvoin allergisoiva. Ei tiettävästi toksinen.


Stachybotrys

Märässä viihtyvä tertiaarivaiheen kosteusvaurioindikaattori, jonka itiö on suurikokoinen ja usein liman peittämä. Siksi Stachybotryksen itiöitä äärimmäisen harvoin todetaan ilmanäytteissä. Hidaskasvuinen ja jää runsaassa kasvustossa maljalla helposti muiden alle ja jää siksi toteamatta. Selluloosaa hajottava ja kasvaa mielellään tapetin tai kipsilevyn kartongin takapinnalla. Voi myös allergisoida mutta terveyshaitat välittyvät yleensä toksiinivaikutuksen kautta. Tuottaa ainakin seuraavia toksiineja: satratoksiini H, roridiini E, sporidesmiini G, trikoverriini, verrukaroli. Stachybotryksen toksiinit haittaavat solunjakautumista, estävät proteiinisynteesiä ja vaikuttavat veren hyytymistä estävästi.

USA:ssa ja ulkomailla, esim. Belgiassa liitetty pikkulasten verenvuotokeuhkokuumeeseen, jossa on korkea kuolleisuus. Tällaisia tapauksia ei ole tiedossa Suomesta tai muista pohjoismaista.