Korjaamisesta

Kosteusvaurioiden korjaamisesta on kirjoitettu useita oppaita ja ohjekirjoja. Viittaan rakennusalan ammattilaisten ja viranomaisten oppaisiin tässä asiassa.  Hyviä lähdeteoksia löytyy mm. ympäristöministeriön ja sisäilmayhdistyksen internetsivuilta. Opetushallitus on julkaissut yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa oppaan koulurakennusten korjaamisesta.

Vastaavanlaisia oppaita kaivattaisiin lisää mm. päiväkotien, sairaaloiden, vanhainkotien ja monien julkisten rakennusten, kuten uimahallien ja muiden harrastetilojen kunnossapidosta ja korjaamisesta. Parasta olisi, jos kunnossapitokorjaukset olisivat ennakoivia. Kosteus- ja homevaurioiden synty pitäisi ennalta ehkäistä säännöllisellä huolto- ja kunnossapitotoiminnalla. Vaurioiden ja mikrobikasvun jo synnyttyä korjausten hinta moninkertaistuu. Tietyn rajan ylittymisen jälkeen rakennusta ei voida enää korjata kuntoon. Tästä on valitettavan monta julkista esimerkkiä. Pienen pintaremontin jälkeen tehdään tavallinen peruskorjaus, sitten homekorjaus pahimmassa tapauksessa kahteen kolmeen kertaan ja lopulta rakennus puretaan pois. Kokonaisedullisempaa olisi päättää jo alunperin purkamisesta. Tarvitaan viranomaisopas myös siitä, milloin rakennus todennäköisesti on purkukunnossa.

Homekasvustot tulee aina mekaanisesti poistaa. Terveydellisiä perusteita ei ole jättää kasvustoja paikoilleen. Osastointia ja tiivistystä on joissain yksittäistapauksissa käytetty tilapäisratkaisuna uutta rakennusta odotellessa, mutta tämän korjausmallin terveellisyyttä ja turvallisuutta ei ole todistettu. Sen sijaan on tutkimuksissa osoitettu, että tiivistykset alkavat vuotaa jo puolen vuoden kuluttua. Pitkäaikaisseurantaa tällaisissa rakennuksissa työskentelevien terveydentilasta ei ole tehty. On eettisesti kyseenalaista toimintaa esim. päiväkodeissa tai koulurakennuksissa kertoa lasten vanhemmille, että rakennus on korjattu, jos tosiasiallisesti homevaurioiset rakenteet on jätetty paikoilleen ja saumat vain tiivistetty. Rakennusta käyttävillä on oikeus saada tietoonsa myös korjaustapa. Tällaiset asiakirjat ovat julkisia. Valitettavasti monissa tapauksissa mitään korjaustapaselityksiä tai muita dokumentteja homekorjauksista ei ole olemassakaan.

Kemiallinen torjunta

Homeiden ja muiden kosteusvauriomikrobien torjunta ei onnistu pelkillä kemikaaleilla. Eräissä tapauksissa asukkaiden terveydentila on romahtanut homekasvustojen kemiallisen torjunnan jälkeen, kun rakenteisiin on ruiskutettu höyryä ja homeita tappavia kemikaaleja. Kaikki sieni-itiöt eivät kuitenkaan kuole ja kosteus herättää henkiin itiöt. Kuolleet itiöt ja niistä vapautuvat aineet ovat tutkimusten mukaan myöskin terveydelle haitallisia ja immunogeenisia. MIKÄÄN VIRANOMAINEN EI SUOSITTELE KEMIKAALIEN KÄYTTÖÄ AINOANA HOMEKORJAUKSENA. Kaikkien viranomaisohjeiden pääperiaatteena on kasvustojen mekaaninen poisto ja kosteusvaurioon johtaneiden syiden selvittäminen ja poistaminen.

Homekasvustojen mekaanisen poiston jälkeen on vielä tarpeen puhdistaa mekaanisesti jäljelle jääneet rakenteet ja varmistua niiden perusteellisesta kuivatuksesta. Jäljelle jäävät rakenteet voidaan vielä käsitellä antimikrobisella aineella, kunhan varmistutaan siitä, ettei torjunta-aineita pääse sisäilmaan. Mikään myrkky tai kemikaali ei tapa mikrobien itiöitä 100 %:sti. Asiasta on olemassa tutkittua tietoa.

Viranomaisohjeet korjaustyön aikaisesta suojauksesta

Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto on julkaissut v. 1998 ohjeet purkutyön aikaisesta suojauksesta kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaamisen yhteydessä. Opas on tarkoitettu erityisesti rakennustyötä tekevien suojaamiseen, mutta oppaassa on myös ohjeita ympäröivien tilojen suojaamisesta. Opas perustuu FT Sirpa Rautialan väitöskirjaan, jossa mitattiin homepitoisuuksia tavanomaisten rakenteiden purkutyössä sekä homevaurioisten rakenteiden purkutyössä. Tutkimuksessa todettiin, että homeitiöitä kantautuu ympäröiviin tiloihin joka tapauksessa suojauduttiin miten hyvin tahansa. Viereisissä tiloissa työskentelevien altistumista vähentää parhaiten, jos purkutyö tehdään samoin menetelmin kuin asbestityö. Asbestityön kaltaista täydellistä suojausta suositellaan STM:n oppaassa aina, kun rakenteessa kasvaa Stachybotrysta tai Fusariumia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>