Aktinobakteerit

Aktinobakteerit

Aktinobakteerit ovat laaja gram-positiivisesti värjäytyvien maaperäbakteereiden ryhmä, jotka tietyllä tavalla muistuttavat sieniä kasvutavaltaan, mutta ovat kuitenkin bakteereita. Ne muodostavat itiöitä ja rihmastoa ja ovat immunologisesti aktiivisia. Aktinobakteerit voivat allergisoida, ne tuottavat toksiineja ja itiökoko on niin pieni että ne voivat aiheuttaa alveoliittia eli homepölykeuhkoa. Aktinobakteerit viihtyvät märässä ja niitä pidetään kosteusvaurioindikaattoreina. Aktinobakteereita ei pitäisi lainkaan olla kaupunkirakennuksissa. Sen sijaan maatalousympäristössä sisäilman aktinobakteerit saattavat olla ulkoa ja tuotantotiloista vaatteiden ja jalkineiden mukana kantautuneita eivätkä siten viittaa kosteusvaurioon. Jos aktinobakteerien toteaminen liittyy tiedossa olevaan kosteusvaurioon, niitä voidaan pitää terveyshaittana pitoisuudesta riippumatta. Asumisterveysohjeessa asuinhuoneistojen sädesienipitoisuuden ohjearvoksi on annettu 10 cfu/m3.


Streptomyces

Streptomyces-suvun sädesienet ovat yleisimmin kosteusvaurion yhteydessä todettavia aktinobakteereita. Sädesienet kasvatetaan bakteerimaljalla ja ne kasvavat hitaammin kuin homeet ja hiivat. Siksi niiden viljely kestää 10-14 vrk. Streptomykeetit ovat allergisoivia ja ne voivat tuottaa terveydelle erittäin haitallisia toksiineja. Sädesienet voivat alkaa kasvaa limakalvoilla ja kudoksissa muodostaen kovan, tuumorimaisen kasvuston pehmeissäkin kudoksissa. Sädesieni-infektio voi esiintyä likaisissa haavoissa esim. suussa, ja kudoksissa, joissa on jokin vierasesine, kuten ehkäisykierukka.

Kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu, että Streptomyces -bakteerit ja tietyt homeet ovat yhteisvaikutukseltaan haitallisempia kuin kummankaan mikrobin osavaikutusten summa olisi eli niillä on synergistisiä vaikutuksia. Maatalousympäristössä esiintyy myös termotolerantteja eli lämpimässä viihtyviä sädesieniä, esim. Micropolyspora faeni ja Absidia, joiden kasvuoptimi on jopa 50-55 C asteen lämpötilassa. Sädesienet voivat kasvaa myös hyvin äärimmäisissä pH-olosuhteissa, jopa pH 10:ssä jossa muut mikrobit eivät enää kasva. Koska ne ovat myös kuivuutta kestäviä ja kasvavat jopa 0.65 vesiaktiivisuudessa, ne ovat tyypillisiä hiukan kostean betonin mikrobeja. Suussa ja ientaskuissa kasvaa myös aktinobakteereita, joilla ei ole mitään tekemistä kosteusvaurioiden kanssa vaan ne kuuluvat elimistön normaaliflooraan. Sädesieni-infektiot hoidetaan pitkillä antibioottikuureilla.



Atyyppiset mykobakteerit

Atyyppiset mycobakteerit ovat samaa sukua kuin tuberkuloosia aiheuttava Mycobacterium tuberculosis. Niitä esiintyy yleisesti luonnonvesissä ja maaperässä. Rakennuksiin ne joutuvat maaperäkosteuden, tulva- ja viemärivesien mukana. Yli kolmanneksessa kosteusvauriorakennuksista otetuissa näytteissä on todettu atyyppisiä mykobakteereita. Mykobakteerit kasvavat hvyin hitaasti ja niiden viljely kestää jopa 6 – 8 viikkoa. Mykobakteerit eivät tule esiin tavanomaisilla viljelytekniikoilla vaan ne vaativat erityistä näytteenkäsittelytekniikkaa ja omanlaisensa kasvualustat.

Atyyppiset mykobakteerit voivat aiheuttaa infektioita imusolmukkeissa ja keuhkoissa. Ne ovat myös immunologisesti aktiivisia ja niiden on todettu myös aiheuttavan alveoliittia. kun altistuminen tapahtuu esim. leikkuunesteiden ilmaan pisaroitumisen kautta. Atyyppisille mykobakteereille ei ole olemassa vasta-ainetestejä. Niiden diagnostiikka perustuu bakteerin värjäykseen ja viljelyyn kudosnäytteestä, yskösnäytteestä tai materiaalinäytteestä.