«

»

Oct 30

Lastenlääkäreiltä kannanotto sisäilmakysymyksiin

Liittyen Allergiaohjelmaan 2008-2018 lastentautien erikoislääkärit ovat ottaneet kantaa myös sisäilmatekijöiden merkitykseen julkaisussa ‘LASTEN ALLERGIAT – ohjeet ehkäisystä, diagnosoinnista ja hoidosta’. Kirjoittajat ovat Teija Dunder, Mikael Kuitunen, Mika Mäkelä, Anna Pelkonen, Tiina Reijonen, Erkka Valovirta ja allergiaohjelman sihteeristö. Kannanotto on julkaistu Suomen lääkärilehden internet-sivuilla sekä Allergiatutkimussäätiön Vuosikirjassa 39. /2011, s. 15-32. Sama julkilausuma on ruotsiksi sivuilla 34-55.

Suora lainaus (lihavoinnit allekirjoittaneen): “Kosteusvaurioisissa rakennuksissa oleskelevilla on tyypillisesti yskää, hengityksen vinkunaa ja ärsytysoireita, kuten silmien punoitusta, nenän tukkoisuutta ja kutinaa, nuhaa, äänen käheyttä, väsymystä ja päänsärkyä sekä infektioherkkyyttä ja limaneritystä. Myös iho-oireet ovat mahdollisia. Mitä pienempi lapsi, sitä vaikeampi oireita on erottaa tavallisista flunssista. Vain osa saa kosteusvauriorakennuksissa oireita. Altistuminen kosteusvaurioon liittyville mikrobeille lisää astman puhkeamisen riskiä, mutta kiistattoman syy-yhteyden  osoittaminen yksittäisen potilaan kohdalla on mahdotonta.

Kun oireilun syyksi epäillään kosteusvauriota joko kotona, päivähoidossa tai koulussa, tehdään kliininen tutkimus. Silmät, nenä, hengitystiet ja iho tutkitaan. Huomiota kiinnitetään siihen, onko päiväkodissa tai koulussa poikkeuksellisen monta oireilevaa henkilöä. Tarvittaessa otetaan yhteyttä kunnan terveystarkastajaan. Jos lapsella on astmaan viittaavia oireita, tehdään iänmukaiset astmatutkimukset. Sekä astman että nuhan kohdalla on suotavaa tutkia verenkuva sekä atopiataipumuksen osoittamiseksi ihopistokoe tai seerumin IgEvasta-aineet tavallisille hengitystieallergeeneille.

Käytössä ei ole tutkimuksia, joilla osoitetaan luotettavasti potilaan altistuminen kosteusvauriomikrobeille tiettynä ajankohtana ja tietyssä asuinpaikassa. Homevasta-ainemääritykset (IgE, IgG) ovat epäluotettavia. Spesifiset vasteet homesieniin ovat harvinaisia myös silloin, kun lapsi on osoitetusti altistunut homeille. Laboratorioiden “IgE-homesarjoissa” ei välttämättä ole altistumisen kannalta oleellisia lajeja ja määritysten tekeminen on turhaa. Majvik II-suosituksessa neuvotaan tutkimaan vain erityistapauksissa IgG-vasta-aineita altistuneelta ryhmältä, sillä ryhmän poikkeava vasta-aineprofiili voi kertoa esimerkiksi altistumisen laadusta työympäristössä (T.P.: Eihän lapsilla vielä ole työympäristöä???). Yksittäisen ihmisen tutkimuksesta ei juuri ole hyötyä. Oleellista on tietää, että kosteusvauriomikrobeille altistuminen ei johda pysyvään haittaan, jos altistuminen loppuu.

Kosteusvauriota epäiltäessä tärkein viesti perheelle on kohdistaa huomio rakennukseen ja sen korjaamiseen. Epäily pitää välittää taloyhtiön isännöitsijälle, joka ottaa yhteyttä terveystarkastajaan ja tarvittaessa yrityksiin, jotka tarkastavat rakennuksia.

Kosteusvauriota syytetään ja haetaan usein ja epäillään “hometaloa“. Ylivoimaisesti tavallisin sisäilmaongelma on kuitenkin huonosti toimiva ilmanvaihto. Suunnittelu-, huolto- ja käyttövirheet ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Toinen ongelma on liian lämmin huoneilma: 21-22 °C riittää, 24-26 °C on liian paljon. Liian lämmin ilma väsyttää ja aiheuttaa tukahduttavaa oloa. Kolmas ongelma on tavarapaljous ja huono siivous. Vasta näiden jälkeen tulevat kosteus- ja homepulmat, vaikka ne korostuvat julkisessa keskustelussa.” Lainaus päättyy.

Kommentti: Olen pyytänyt ko. julkilausuman kirjoittajilta Lääkärilehden keskustelupalstalla tietoa siitä, mihin tutkimuksiin perustuu väite, että IgE- ja IgG-vasta-aineet ovat epäluotettavia, että yksilötason diagnostiikkaa ei voida tehdä ja että korkea lämpötila ja tavaranpaljous kodeissa tekisi lapsista infektioherkkiä ja astmaoireisia kroonisesti sairaita. Pitääkö vanhempien siis korjata ilmanvaihto, alentaa huonelämpötilaa, tehdä huolellinen siivous ja luopua irtaimistostaan, ennen kuin he saavat lapsensa asianmukaisiin allergologisiin (epäluotettaviin?) tutkimuksiin.

En saanut kysymyksiini mitään vastausta. Ehkäpä he vastaavat sairastuneiden lasten vanhemmille tai toimittajille.

Väite homevasta-aineiden epäluotettavuudesta on vuosien varrella toistunut useita kertoja, mutta mitään tutkimusta tällaisen väitteen tueksi ei ole. Sen sijaan on olemassa tieteellisellä foorumilla julkaistua tietoa IgG-vasta-aineista lapsilla, niiden viitearvot ja ajallinen yhteys oireiden kanssa. THL on osoittanut homealtistuksessa olevilla lapsilla nelinkertaisen astmaan sairastumisen riskin. Nyt lastenlääkärit kuitenkin toteavat, ettei yksilötason diagnostiikkaa voida yksilötasolla tehdä. Miksi? Voidaanhan aikuisillakin diagnostiikkaa tehdä niin luotettavasti, että vakuutuslääkäritkin sen uskovat. Miksi siis ei lapsilla, joilla altistumisympäristöjä on elinaikanaan ollut huomattavasti vähemmän, ehkä vain yksi. Miksi homealtistuksen vuoksi sairastuneiden asemaa yritetään vaikeuttaa näin vaikutusvaltaiselta taholta? Vaikka väite ilmanvaihdon riittämättömyyden ja korkean huonelämpötilan yleisyydestä olisikin totta, en ole vielä nähnyt yhtään tutkimusta, joka osoittaisi väestön yksinomaan niistä syistä oireilevan vakavasti. Toivon, että saisin jotain kautta vastauksia näihin kysymyksiin.

 

5 comments

Skip to comment form

  1. Lapsellinen homevanhempi

    Näistä asioista puhuminen on rinnastettavissa siihen, että ottaa suuren pommin käteensä, toiseen käteen otetaan tulitikku joka asetetaan niin lähelle sysytyslankaa, että pieni tuulenvire oikeasta suunnasta saa langan palamaan. Tämä pommin pitäjä tietää kädessään olevan pommin. Pommin pitäjän toisella puolella seisovat ovat kääpiöitä. He seisovat suurten setelipinkkojen päällä, puhaltaen tulitikun liekkiä kauemmas sytytyslangasta. Jos he ostavat pommin pois, he joutuvat ottamaan tukun rahaa jalkojensa alta ja eivät yltä puhaltamaan seuraavan pommin tulitikun liekkiä kauemmas. Tulitikun pitäjä on henkilö, joka tietää, luulee tietävänsä tai ainakin haluaa palavasti tietää. Hän on päättänyt sytyttää langan tulitikullaan, räjäyttääkseen pommin, koska haluaa nähdä, kuinka paljon pommeja on lisää ja opitaanko niistä koskaan. Ensimmäisen pommin räjäyttäminen räjäyttää myös muut lähettyvillä vuoroaan odottavat pommit. Huonetilan lämpötilan alentamista ja siivoamista voidaan verrata siihen, että kastetaan tulitikku nopeasti veteen. Kyllä se aikanaan kuivaa…

    1. Tuula

      Ei kyse ole pommin sytyttämisestä vaan tulitikku ja sillä sytytettävät kynttilät tuovat valoa pimeyteen. Tuuli voi sammuttaa kynttilän, mutta yritetään yhdessä sytyttää niitä lisää ja varjellaan liekkiä. Adventtiterveisin..

  2. Katja

    On myös hälyttävää antaa totuudenvastaista infoa siitä, että homealtistuminen ei johda pysyviin haittoihin. Kuulostaa minusta jopa lääkärietiikan vastaiselta. Moni ns. homesairastunut on sairastunut vakavasti juuri siksi, että ei ole suojautunut altistukselta ajoissa, vaan on kuunnellut lääkäreiden ohjeita siitä, että oireet ovat vain ärsytysoireita ja menevät ohi altistuksen loputtua. Kelle vastuu lopulta kuuluu, jos lääkäri neuvoo näin väärin?

  3. Elina Timonen

    Mielestäni homeasiat ovat tämän suomalaisen yhteiskunnan suurin mätäpaise. Viranomaiset eivät vain uskalla ottaa tikkua käteen ja puhkaista sitä. Jäljet olisivat liian rumat. Annetaan kaikkien homesairaiden vain kärsiä ja puhutaan löperiä päin naamaa. Itse olen jo kolmatta kuukautta sairaslomalla mokomien itiöiden vuoksi. Tulee minulle todella kalliiksi. Kaikki kustannukset otetaan minun palkkapussista. Mielstäni tämä tulisi olla työnantajan kustantamaa lomaa . Lääkkeitä ei ole ollut vara ostaa enkä haluaisikaan. Lasten homeo-oireiluille ei ole haluttu löytää oikeaa syytä. Aina vain syytetään lasta valvomisesta ja huonoista elämantavoista. Miten lääkärit todellakin voivat olla näin vastuuttomia!!! Itse opettajana jos tekisin samanalaisia virheitä, saisin heti kenkää.

    1. Tuula

      Jos olet sairaslomalla, kyllähän sinun pitäisi saada sairausajan palkka ja päiväraha normaalisti. Työterveyshuollon tulisi ryhtyä toimiin puhtaan työympäristön järjestämiseksi korvaavista tiloista. Näin menetellään muiden työperäisten altisteiden ollessa kyseessä.
      Kosteus- ja homevaurioista on nyt käynnissä eduskunnan tarkastusvaliokunna käynnistämä keskustelu, joka toivottavasti johtaa lainsäädännön tarkistamiseen ja muuttuviin käytäntöihin. Kannattaa lukea TTL:n raportti ja kommentoida sitä! Lausuntokierros ja keskustelu ovat parhaillaan käynnissä. https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Rakennusten_kosteus_ja_homeongelmat

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>